Kontrollipisteiden ja laitteen asetusten määrityksen parhaat käytännöt

Ihanteellisten kontrollipisteiden ja laitteen asetusten määrityksen parhaisiin käytäntöihin kuuluvat:

1. Pidä kontrollipisteet asettelualueesi äärirajoilla ja ympäröi koko työmaa, jos mahdollista
2. Säilytä kontrollipisteiden väliset kulmat sopivina (noin 45°–120°) ja vältä lähekkäin ryhmittyneiden kontrollipisteiden mittaamista
3. Käytä vähintään kolmea kontrollipistettä, mieluiten 4–5:tä, jos mahdollista
4. Priorisoi kontrollipisteet, jotka ovat tukevia ja liikkumattomia
5. Pidä kontrollipisteet samalla vaakatasolla, jos mahdollista
6. Kun käytät prisman vartta asemointiin, pyri pitämään prisma mahdollisimman lähellä maanpintaa
7. Estä takymetrin liukuminen tai täriseminen
8. Lisää takatähtäysprismoja työmaan ympärille lisäkontrollipisteiksi

Käytä vähintään kolmea kontrollipistettä:

Mitä enemmän kontrollipisteitä takymetrin käytettävissä on, sitä parempi. Erityisesti HCL:n kanssa laite pystyy ottamaan mittaamasi kontrollipisteet ja laskemaan parhaan oletetun takymetrin asetusten määrityksen. Se laskee tarkimmat käytettävät kontrollipisteet ja jopa suosittelee, mitkä kontrollipisteet ovat todennäköisesti epätarkkoja. Mitä enemmän kontrollipisteitä sillä on analysoitavanaan, sitä todennäköisemmin se löytää tarkan aseman.

Vaikka laite pystyy laskemaan aseman sijainnin vain kahden kontrollipisteen perusteella, vähintään kolme kontrollipistettä antaa takymetrille mahdollisuuden suositella parasta asemointivaihtoehtoa mitattujen tietojen perusteella. Lisäksi vähintään kolme kontrollipistettä, joihin nähden voidaan mitata, auttaa pienentämään riskiä, ettei laitetta voida asemoida, jos yksi kontrollipisteistä on piilossa tai siirretty.

Priorisoi tukevat ja liikkumattomat kontrollipisteet:

Jos et ole varma, mitkä kontrollipisteet ovat tarkkoja tai epätarkkoja, on järkevää priorisoida kontrollipisteet, jotka vaikuttavat tukevilta ja liikkumattomilta, kuten paikoilleen kiinnitetyt tai ankkuroidut kontrollipisteet. Jos niiden mittaustulokset ovat epätarkkoja, ne on todennäköisemmin piirretty väärin CAD-kuvaan tai merkitty väärin projektiin. Jos tämäntyyppiset kontrollipisteet eivät auta laitteen asemoinnissa, voi olla tarpeen keskustella pääurakoitsijan tai maanmittaajan kanssa.

Pidä kontrollipisteet asettelualueesi äärirajoilla ja ympäröi työmaa:

Mitä johdonmukaisemmin mittaat asettelualueesi ulkopuolelle ulottuvia kontrollipisteitä, sitä johdonmukaisempaa asettelusi on. Jos esimerkiksi kontrollipisteesi ovat vain 10 m:n päässä pääyksiköstä, pääyksiköstä 30 m:n päässä olevan pisteen asettelu ei todennäköisesti ole erittäin tarkka. Paras käytäntö on määrittää työmaan ympärille kiinnitetyt ja tukevat kontrollipisteet, jotta niiden ulkopuolelle tarvitsee asetella pisteitä vain harvoin. 

Kun kontrollipisteet ympäröivät työmaan, annat takymetrille myös mahdollisuuden tehdä täyden 360°:n kierroksen asemointiprosessin aikana. Se mittaa jokaisen kontrollipisteen peräkkäin ja kääntyy samalla olennaisesti täyden ympyrän. Kun se tekee täyden 360°:n kierroksen, sen sijainnin laskenta on todennäköisesti tarkempi.

Säilytä yhdenmukainen vaakataso ja 45°–120°:n kääntymiskulma kontrollipisteiden välillä:

Vaaka- ja pystykulmat ovat keskeinen osa sitä, miten takymetri laskee erilaisia mittauksia, erityisesti sijaintiaan työmaalla. Kun kaikki kontrollipisteet ovat samalla vaakatasolla, pienennät paikannusvirheen mahdollisuutta, koska pystykulma pysyy pisteiden välillä melko yhdenmukaisena.

Lisäksi pitämällä kontrollipisteiden väliset vaakasuuntaiset kääntymiskulmat 45°:n ja 120°:n välillä parannat mahdollisuutta saada mahdollisimman tarkka paikannus. Tämän vaakasuuntaisten kääntymiskulmien vaihteluvälin säilyttäminen estää takymetria tekemästä paikannuslaskelmia huomattavasti toisistaan poikkeavien vaakakulmien perusteella. Esimerkiksi paikannuksen laskeminen 5°:n ja 145°:n kääntymiskulmien perusteella on vaikeampaa saada tarkaksi kuin laskettaessa se yhdenmukaisten 90°:n kääntymiskulmien perusteella.

Pidä prisma asemoinnin aikana mahdollisuuksien mukaan lähellä maanpintaa:

Jos käytät laitteen asemointiin prismatankoa, kuten alla olevassa kuvassa, harkitse prisman sijoittamista tangon alaosaan yläosan sijaan. Prismaan sijoittaminen tangon alaosaan vähentää mahdollista virhettä, joka aiheutuu tangon epätasaisuudesta kontrollipisteitä mitattaessa.

Oli prisma sitten prismatangon ylä- tai alaosassa, muista pitää prismatanko vaakasuorassa, erityisesti kun käytät sitä asemointiin.

Estä takymetrin liukuminen ja tärinä:

Varmista luovilla keinoilla, ettei pääyksikkö tärise tai liu'u. Vaikka laite suorittaa omat kalibrointinsa, sen varmistaminen, että se on työmaalla tukevassa ja vakaassa paikassa, antaa parhaat mahdollisuudet säilyttää tarkkuus koko asettelun ajan.

Lisää takatähtäysprismoja lisäkontrollipisteiksi:

Kun laite on asemoitu, on aina järkevää mitata Measure and Record -sovelluksella lisää kontrollipisteitä, joita voidaan käyttää myöhemmin. Takatähtäysprismojen, kuten POA 103:n, käyttö on erinomainen tapa varmistaa yhdenmukaiset työmaakontrollit. Mitä enemmän takatähtäysprismoja tallennat kontrollipisteiksi, sitä todennäköisemmin voit vähentää niiden seurausten vaikutusta, että kontrollipisteet peittyvät tai poistetaan projektin aikana.