Control Line -asemointi: ohjeet

Control Line -asemoinnin esittely

Control Line -asemoinnin tarkoitus

Joskus kontrollipisteiden käyttäminen viitteenä ei ole käytännöllistä, koska maanmittaaja tai pääurakoitsija ei ole määrittänyt asemointiin käytettäviä kontrollipisteitä. Sen sijaan, kuten useimmilla työmailla on tapana, mittausviitteinä odotetaan käytettävän kontrollilinjoja, kuten maahan merkittyjä ruudukkolinjoja. Tällöin Control Line -asemointi on käytännöllisempi vaihtoehto kuin Control Point -asemointi.

Lisäksi joskus on parempi käyttää asemoinnin viitteenä kontrollilinjoja kontrollipisteiden sijaan, koska kaikki työmaan aliurakoitsijat käyttävät samaa viivapiirrosta pohjapiirustusten merkintään. 

Käyttötapa riippuu sinusta, mutta koska tämä voi olla hyödyllinen asemointiratkaisu tietyissä tilanteissa, se on saatavilla HCL-ohjelmistossa.

Muista, että Control Line -asemointi edellyttää CAD-tiedoston eli viivapiirroksen käyttämistä projektissa, koska takymetrisi paikantaa itsensä digitaaliseen suunnitelmaasi mittaussovelluksia varten.

Jos et ole varma, sopiiko tilanteeseesi paremmin kontrollilinjoihin vai kontrollipisteisiin perustuva asemointi, harkitse ehkä ensin kontrollipisteasemointia, sillä se on yleisin ja sitä pidetään yleensä tarkimpana vaihtoehtona.

Ohje – vaihe 1: Avaa Control Line -asemointi

Aloita asemointiprosessi avaamalla Control Line -asemointisovellus aloitusnäytöstä.

Huomaa, että ohjelmisto varoittaa tällöin, että koska et asemoi kontrollipisteiden perusteella, merkintätarkkuus riippuu nyt täysin sen viivapiirroksen tarkkuudesta, johon aiot asemoida. Alla on lisätietoja siitä, miten takymetri arvioi sijaintinsa.

Ohje – vaihe 2: Valitse ensimmäinen kontrollilinja ja mittaa

Etsi CAD-tiedostostasi kontrollilinja, jota käytät ensimmäisenä viitelinjana, kuten alla olevassa esimerkissä:

Valitse nyt jokin kohta kyseiseltä linjalta ja valmistaudu mittaamaan. Kun olet varma, että olet valmis mittaamaan kyseisen linjan kohdan (ja että oikea kohde/prisma on valittu), paina punaista mittauspainiketta.

Kun mittaus on valmis, siirry toiselle kohdalle samalla linjalla ja valmistaudu mittaamaan kyseisen linjan toinen piste. Hyvä käytäntö on etsiä toinen piste mahdollisimman kaukaa linjaa pitkin niin, että näköyhteys takymetriin säilyy ja että olet varma pisteen olevan tarkasti mitattavalla linjalla.

Muista, että merkintätarkkuus riippuu täysin näillä linjoilla tekemäsi mittausten tarkkuudesta. Takymetrille kannattaa antaa mahdollisimman pitkä osuus tästä kontrollilinjasta, mutta vain jos tiedät pystyväsi mittaamaan linjan kohdat tarkasti. Mitä pidemmän matkan mittaat näiden kahden pisteen välillä linjaa pitkin, sitä suuremmalla merkintäalueella voit työskennellä luottavaisin mielin – edellyttäen, että luotat linjamittaustesi tarkkuuteen.

Kun olet löytänyt linjalta toisen kohdan, seuraa ohjaimen kehotetta ja mittaa:

Ohje – vaihe 3: Valitse toinen kontrollilinja ja mittaa

Etsi toinen kontrollilinja, jota haluat käyttää aseman määrittämiseen. Tärkeää: tämän linjan on leikattava valitsemasi ensimmäinen kontrollilinja. Jos näin ei ole, asemointiprosessi ei toimi. Esimerkissäni valitsin kontrollilinjan, joka leikkasi ensimmäisen linjan 90°:n kulmassa. Seuraa kehotetta ja mittaa tämän kontrollilinjan ensimmäinen piste valitsemastasi kohdasta.

Seuraa jälleen kehotteita ja mittaa tämän kontrollilinjan toinen piste noudattaen vaiheessa 2 annettuja ohjeita: mittaa linjaa pitkin mahdollisimman kaukaa kohdasta, jonka tiedät olevan tarkka. Kun tämä vaihe on valmis, mittausvälilehden oikealla puolella pitäisi näkyä 4 pistettä. Näytössä ilmoitetaan kulma, jonka takymetri kääntyi (HA ja VA), sekä etäisyys laitteesta pisteisiin (SD).

Jos asemoinnin määritys oli puutteellinen (joko riittämättömän tarkka tai valitsemasi linjat eivät leikkaa toisiaan), takymetri ilmoittaa, ettei asemointiprosessia voi suorittaa loppuun ja että sinun on yritettävä uudelleen toisella valinnalla.

Ohje – vaihe 4: Valitse aseman sijainti

Kun olet suorittanut 2 linjan 4 vaadittua mittausta, on aika ilmoittaa takymetrisi sijainti. Vaikka tietäisitkin, missä se sijaitsee viivapiirrokseesi nähden, takymetri ei tiedä sitä. Se tietää vain mitanneensa 2 linjaa ja että se voi teknisesti sijaita projektissasi kahdessa mahdollisessa paikassa.

Alla olevassa kuvakaappauksessa tiedän, että mittaamieni linjojen ja viivapiirroksen suhteen sijainti on ”S1”, jonka napsautan:

Napsautuksen jälkeen näet visuaalisen esityksen mitatuista etäisyyksistä linjoihin:

Ohjelmisto näyttää tarvittavan määrän visuaalisia esityksiä, jotta saavutat tarkan asemoinnin ja tiedät, mitä vaihetta olet kulloinkin suorittamassa.

Kun toiminto on käytössä, näet myös vihreän ympyrän, joka edustaa suositeltua merkintäaluetta määrittämiesi toleranssiasetusten rajoissa.

Alla olevassa esimerkissä käyttäjä valitsee merkintätoleranssiksi 8 mm ja ohjelmisto ilmoittaa merkintäalueen, jolla kyseinen toleranssi voidaan säilyttää tehtyjen linjamittausten perusteella:

Ohje – vaihe 5: Tarkista asemointivirheet

Tämän visuaalisen esityksen lisäksi mitattujen pisteiden ”arvot” ilmaisevat mahdolliset mittausten epätarkkuudet, kuten alla olevassa kuvakaappauksessa:

Huomaa, ettei mittauksissani näy epätarkkuuksia ennen kohtaa ”Line2Pt2”. Se osoittaa, että pisteessä on 7 mm:n poikkeama pohjoiseen siitä, missä pisteen olisi pitänyt olla, jos se olisi vastannut linjojen suunnittelua tarkasti.

Asemoinnin epätarkkuuksien ymmärtäminen

On tärkeää huomata, että ohjelmisto laskee linjojesi epätarkkuudet vain viimeksi mitatusta pisteestä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ohjelmisto ”olettaa” asemoinnin laskennassa linjan 1 olevan mitattu täydellisen tarkasti suunnitelman mukaisesti ja myös toisen linjan ensimmäisen pisteen olevan mitattu täydellisen tarkasti suunnitelman mukaisesti. Jos pisteissä on vähäisiäkään epätarkkuuksia, ne näkyvät jollain tavalla viimeksi mitatussa pisteessä.

Toisin sanoen:

1. Ensimmäisen linjan kaksi ensimmäisenä mitattua pistettä määrittävät ”vertailulinjan”, jonka katsotaan laskentaa varten vastaavan suunnitelmaa tarkasti sen perusteella, miten se mitattiin.
2. Kun toisen linjan ensimmäinen piste mitataan, ohjelmisto määrittää heti, missä toinen linja sijaitsee avaruudessa, ja näyttää täsmälleen, miten kyseinen linja leikkaisi ensimmäisen linjan suunnittelutiedoston mukaisessa kulmassa.
3. Kun mittaat viimeisen pisteen (linjan 2 toisen pisteen), takymetri sanoo käytännössä: ”olettaen, että kolme ensimmäistä pistettä mitattiin täydellisesti, tämä juuri mittaamasi linja on tässä kohdassa tietyn verran suunnitelman vastainen.”

Edellä mainitut kolme seikkaa selittävät, miksi kontrollipisteiden käyttäminen asemoinnissa katsotaan tarkemmaksi. Kontrollipisteillä on kiinteät koordinaatit, ja niitä voidaan verrata toisiinsa niiden suhteellisten sijaintien, keskinäisten etäisyyksien sekä mitattaessa takymetriin olevien etäisyyksien osalta. Näiden mittausten mahdolliset virheet minimoidaan ja jaetaan kaikkien mitattujen kohteiden kesken. Maanmittaajat kutsuvat tätä joskus ”redundanssiksi”.

Control Line -asemoinnissa tätä ”redundanssia” ei ole: asema olettaa kolmen ensimmäisen pisteen vastaavan suunnitelmaa tarkasti ja sijoittaa itsensä sen mukaisesti. Neljäs mitattu piste osoittaa, että kontrollilinjoissa on virhe, mutta loppukäyttäjän tehtävä on selvittää tai lieventää tätä virhettä. Tarkka merkintä on ehdottomasti mahdollista Control Line -asemoinnilla, mutta asemointiprosessin toimintatavan ja prosessin aikana näytettävien tietojen ymmärtäminen on olennaista tarkkuuden säilyttämiseksi.

Tämän artikkelin lopussa on useita esimerkkejä asemoinnin tarkkuuden tulkitsemisesta. Muista lyhyesti, että merkintäsi tarkkuus riippuu asemointisi tarkkuudesta – etsi linjoiltasi parhaat käytännölliset mittauskohdat. Optimoi työskentelyalue, jolla haluat työskennellä, mutta minimoi samalla asemointivirheet valitsemaasi toleranssiin. Tämä voi tarkoittaa, että päätät merkitä pienemmällä alueella kuin alun perin halusit, jotta merkintäsi luotettavuus säilyy.

Miten mahdollisia epätarkkuuksia selvitetään?

Kontrollipisteiden ja -linjojen tarkkuuden tarkistamiseen on useita tapoja – kattavan yleiskatsauksen löydät tästä artikkelista.

Voit tehdä perusvianmäärityksen tarkistamalla tabletin Coordinate Geometry (COGO) -toiminnoilla digitaalisen tiedoston kohteiden mittaukset ja tarkistamalla mittaukset puuttuvan linjan sovelluksella, jota voit käyttää ilman asemointia.

COGO-sovellukset:

Puuttuvan linjan sovellus:

Ohje – vaihe 6: Määritä aseman korkeus (tarvittaessa)

Jos työskentelet korkeuksien kanssa, sinun on määritettävä aseman korkeus. Katso tästä artikkelista lisätietoja aseman korkeuden määrittämisestä. Voit kuitenkin aloittaa prosessin painamalla oikealla ”Summary”-välilehden alla olevaa ”set station height” -painiketta.

Jos et työskentele korkeuksien kanssa, siirry yläreunan asetusratasymboliin ja poista korkeudet käytöstä (tai ota ne käyttöön tarvittaessa). Kun korkeudet on poistettu käytöstä, aseman korkeuden vaihetta ei näytetä.

Huomaa, että jos määrität aseman korkeuden tämän prosessin aikana, voit aina palata myöhemmin muuttamaan sitä, jos teit virheen. Voit tehdä tämän asemointiprosessin aikana tai siirtymällä aloitusnäytössä ”edit station height” -painikkeeseen sen jälkeen, kun olet määrittänyt aseman. Katso alla olevat kuvakaappaukset:

Ohje – vaihe 7: Harkitse ”Shift Station” -toimintoa

Kuten tässä artikkelissa käsitellään, aseman koordinaattisijainnin siirtäminen voi olla hyödyllistä. Tämä vaihtoehto on käytettävissä vain Control Line -asemoinnissa, ja sitä voidaan käyttää, kun tiedät, missä kontrollilinjojen virheet ovat. Shift Station -toiminnolla voit siirtää laskettuja takymetrin koordinaatteja asemoinnin jälkeen, jotta voit toivottavasti lieventää suunniteltujen kontrollilinjojen ja maastossa mitattujen kontrollilinjojen välisiä virheitä.

Katso Shift Station -artikkelista lisätietoja.

Ohje – vaihe 8: Aloita mittaussovellusten käyttö

Asemallasi on nyt koordinaattisijainti CAD-tiedostossasi, ja voit jatkaa mittaussovellusten käyttöä.

Nopea hyödyllinen vinkki:

Joskus saatat haluta asemoida kontrollipisteiden perusteella, mutta kontrollipisteet eivät tunnu olevan tarkkoja, vaikka mitä tekisit. Yksi vianmääritysmenetelmä on määrittää asema väliaikaisesti kontrollilinjojen perusteella ja selvittää, auttaako se tunnistamaan väärin sijoitettuja kontrollipisteitä. Vaikka et ehkä haluaisi tehdä merkintöjä tai virallisia mittauksia Control Line -asemoinnin jälkeen, tämä voi olla hyvä tapa tutkia mahdollisia ongelmia, jotka on syytä tuoda esiin.

Esimerkkejä asemointivirheistä niiden ymmärtämiseksi:

Muista, että vain Control Line -asemointiprosessin viimeinen piste näyttää virheen. Alla on esimerkkejä siitä, mitä kyseinen virhe ilmaisee.

Huomaa: vaikka ohjelmisto näyttää virheen vain tämän asemointiprosessin viimeisessä pisteessä, virheet ovat todennäköisesti peräisin mistä tahansa asemointiprosessin pisteestä. Loppukäyttäjän on tutkittava ja selvitettävä ne.

Line2Pt2 dN = 7 mm:

Visuaalinen esitys siitä, miten takymetri laski tämän:

Violetit pisteet (linjan 1 pisteet 1 ja 2) katsotaan tarkoiksi ja ne muodostavat vertailukohdan. Piste 3 (sininen) määrittää, missä toisen linjan pitäisi sijaita avaruudessa, ja sitä pidetään tarkkana mitatussa kohdassa. Piste 4 on toisen linjan viimeinen mitattu piste, joka poikkeaa 7 mm pohjoiseen punaisesta X-merkistä eli kohdasta, jossa linjan olisi pitänyt olla.

L2Pt2 dE = -7 mm:

Visuaalinen esitys siitä, miten takymetri laski tämän:

Violetit pisteet (linjan 1 pisteet 1 ja 2) katsotaan tarkoiksi ja ne muodostavat vertailukohdan. Piste 3 (sininen) määrittää, missä toisen linjan pitäisi sijaita avaruudessa, ja sitä pidetään tarkkana mitatussa kohdassa. Piste 4 on toisen linjan viimeinen mitattu piste, joka poikkeaa 7 mm länteen punaisesta X-merkistä eli kohdasta, jossa linjan olisi pitänyt olla.

L2Pt2 dN = 4 mm, dE = -4 mm

Visuaalinen esitys siitä, miten takymetri laski tämän:

Violetit pisteet (linjan 1 pisteet 1 ja 2) katsotaan tarkoiksi ja ne muodostavat vertailukohdan. Piste 3 (sininen) määrittää, missä toisen linjan pitäisi sijaita avaruudessa, ja sitä pidetään tarkkana mitatussa kohdassa. Piste 4 on toisen linjan viimeinen mitattu piste, joka poikkeaa 4 mm pohjoiseen (korkeammalle kuin suunnitellun linjan olisi pitänyt olla) ja 4 mm länteen (kauemmas vasemmalle kuin suunnitellun linjan olisi pitänyt olla).

Lopuksi:

Viimeisen pisteen poikkeamat ovat todennäköisesti kaikkien mittausten virheiden yhdistelmä. Tässä asemointisovelluksessa virhe näytetään kuitenkin vain viimeisessä pisteessä. Kun ymmärrät, miten takymetri tulkitsee tämän virheen, voit päättää, miten jatkat sovellusten käyttöä.